Antinmäki

Lehmät Pihatossamme kaikki eläimet ovat vapaana omissa ryhmissään. Lehmät poikivat erillisissä poikimakarsinoissa, jotta ne voivat halutessaan hoitaa vasikkaansa lajinmukaisella tavalla. Kun useampi lehmä poikii lyhyellä ajalla, ne hoitavat vasikoitaan ryhmässä ja vasikat saavat seuraa myös toisistaan. Jokaiselle vasikalle annetaan heti synnyttyään nimi, pakollisen korvamerkin lisäksi. Niinpä navetassamme käyskentelee mm. kaksitoistavuotias lehmä-rouva Milla sekä Diili, Vaahtonamu, Yöpakkanen, Akuliina, E-Mail ja pirteät kaksoset Helmi ja Hilma sekä Tiku ja Taku; muutamia mainitaksemme.
			Vasikoiden kanssa seurustelu luo luottamukselliset suhteet eläimen ja hoitajan välille jo pienestä pitäen; ollaan kavereita. Oman työturvallisuutemme kannalta on tärkeää että eläimet kasvavat kesyiksi ja ihmiseen luottavaisiksi vasikasta alkaen. Eläinten kanssa työskentelevän ei sovi kuitenkaan koskaan unohtaa sitä tosiasiaa, että kesyinkin eläin on kuitenkin aina eläin- joka käyttäytyy yllättävissä tilanteissa viimekädessä vaistojensa mukaan. Kun täysikasvuinen lehmä painaa keskimäärin noin 700 kg, (sonni jopa yli 1000 kg) on kaikkien osapuolien edun mukaista että rinnakkaiselo sujuu mahdollisimman hyvässä yhteisymmärryksessä!

			Vasikat varttuvat omissa ryhmissään, yhdessä samanikäisten lajitovereiden kanssa. Tämä lisää eläinten sosiaalista käyttäytymistä. Samalla pystymme seuraamaan tarkasti eläinten kasvua, kehittymistä ja terveydentilaa. Vaikka eläimiä on paljon, jokainen eläin on omanlaisensa yksilö, tapoineen ja kujeineen.

Samalla kun syntyy luottamus puolin ja toisin, pystymme seuraamaan tarkasti eläinten terveydentilaa ja kehittymistä. Näin uskomme myös eläinten kehittyvän hyviksi maidontuottajaksi. Lehmät määrittelevät automaattisessa lypsyjärjestelmässä itse aikataulunsa. Ne voivat olla syömässä, makaamassa, lypsyllä, laitumella tai sisällä milloin itse haluavat. Keskimäärin lehmät käyvät lypsyllä 2,8 kertaa vuorokaudessa. Innokkaimmat lypsättävät itsensä 5 kertaa ja umpeen menevät kerran vuorokaudessa.
			Nykypäivän maidontuotanto ja karjanjalostus on kansainvälistä toimintaa jossa verkostot ovat erittäin tärkeitä. Kuvassa Yves Charpentier Kanadasta arvioimassa lehmiämme ja kertomassa ideoita jalostukseen yhdessä toisten karjaihmisten kanssa.

			Laiduntaminen on ympärivuotista. Lehmät laiduntavat kesällä ja kirmailevat lumessa tarhassa talvella. Ulkoilu vaikuttaa myönteisesti niin lehmän henkiseen vireeseen kuin sen fyysiseen kuntoon ja mm. sorkkaterveyteen. Sisällä lehmät makaavat pehmustetulla paksulla parsipedillä.

			Navetan toiminnasta ja eläinten hyvinvoinnista vastaa Katriina ja näpsäkkä työntekijämme Salla Husu. Jari auttaa navettatöissä kiireisen aikataulunsa antamissa rajoissa. Mutta onpa hänellä joskus oikein kunnon omatoimisia navettavuorojakin. Navetan normaalit työrutiinit hoitaa tavallisesti yksi henkilö kerrallaan.
Aimo, Salla ja Jari hymyilevät kilpaa auringon kanssa henkilökunnan virkistäytymispäivänä Savonlinnassa.

Hevoset Hevosia kasvatetaan tilalla, valmennetaan ja ajetaan kilpaa. Varsoja syntyy 1-2 vuosittain. Isinä käytetään maan parhaimpia oreja, jotka valitaan saavutustensa ja sukutaustansa mukaan. Hevosten hyvinvoinnista ja valmennuksesta vastaa pitkäaikainen työntekijämme Aimo Punavaara.