Pihattonavetassa kaikki eläimet liikkuvat vapaana ja elävät omissa ryhmissään oman rytminsä mukaan – kellon ympäri ja vuoden jokaisena päivänä.
Lehmillä on ruokailualue, jossa on jatkuvasti tarjolla ravintorikasta, raikasta säilörehua (heinäkasveista ja apiloista). Ruokailualueella eläimet käyvät myös väkirehukioskeissa, joissa murskattu vilja (kauraa ja ohraa), valkuaisrehu (rypsi) sekä kivennäiset annostellaan eläimelle yksilökohtaisesti. Ruokarauhan lehmälle turvaa jokaisessa kioskissa oleva takaportti. Tarjolla on jatkuvasti raikasta vettä lukuisissa juoma-altaissa. Makuualueella tilavat parret on pehmustettu paksulla parsipedillä ja kuivikkeilla.
Eläinten ulkoilu on ympärivuotista, mutta vapaaehtoista, joten jokainen yksilö ulkoilee oman halunsa mukaan. Eläimet laiduntavat kesällä ja kirmailevat lumessa tarhassa talvella. Viileinä kesäpäivinä laiduntaminen ja talviulkoilu pakkasellakin on lehmistä mukavaa, mutta kuumat kesäpäivät eläimet viettävät mieluummin viilennyspuhaltimien alla sisätiloissa.
Laiduntaminen ja ulkoilu vaikuttavat myönteisesti eläinten hyvinvointiin, fyysiseen kuntoon, sorkkaterveyteen ja hormonitoimintoihin. Joskus tulee hetkiä, jolloin eläimet ottavat mittaa lauman johtajuudesta. Lajityypillinen välienselvittely hoituu turvallisesti ulkoaitauksissa mullan pölistessä – ja sitten kaikki on taas hyvin ja rauha laskeutuu laumaan.
Lypsylehmät käyvät omatoimisesti lypsyllä keskimäärin 2,5–3 kertaa vuorokaudessa ympäri vuorokauden – kukin oman rytminsä mukaan. Esierotteluportti tunnistaa ja ohjaa lehmän aina joko lypsy- tai ruokinta-alueelle. Lypsyrobotin toiminnasta löytyy tarkempaa tietoa täältä.
Tiedot jokaisen eläimen liikkumisesta, lypsyistä ja ruokinnasta tallentuvat tietojärjestelmiin. Mikään järjestelmä ei voi täysin korvata ihmisen eläimistä tekemiä havaintoja – karjasilmä on siis yhä edelleen korvaamaton! Antinmäen tilalla eläimistä huolehtivat yrittäjien lisäksi luotettavat, osaavat ja pitkäaikaiset työntekijät sekä lomittajayrittäjä, jotka kaikki tuntevat jokaisen pihattonavetan yksilön ja osaavat reagoida muutoksiin.
Tekniikka on apuväline, joka tuottaa dataa ihmisten havaintojen ja toimenpiteiden tueksi. Mitä enemmän eläimiä on, sitä tärkeämpää on tiedonsiirto ja tapahtumien kirjaaminen järjestelmiin. Häiriötilanteissa järjestelmät pirauttavat ongelmastaan kännykkään tai laittavat viestejä.
Lehmät poikivat erillisissä poikimakarsinoissa, jotta ne voivat halutessaan hoitaa vasikkaansa lajinmukaisella tavalla ja vasikka voi imeä emoa. Poikimisen etenemistä seurataan tarkasti ja tarvittaessa eläintä avustetaan. Kun useampi lehmä poikii lyhyen ajan sisällä, ne voivat hoitaa vasikoitaan ryhmässä, jolloin pikkuvasikat saavat seuraa toisistaan.
Vasikat varttuvat omissa ryhmissään, yhdessä samanikäisten lajitovereiden kanssa. Eläinten kasvua ja terveydentilaa seurataan tarkasti useita kertoja päivässä, jotta eläimet saavat hyvät lähtökohdat kehittyä tuleviksi lypsylehmiksi tai lihaeläimiksi.
Eläinten hyvinvointi ja terveys on taloudellisen tuotantotoiminnan ehdoton edellytys. Antinmäen tilan karja kuuluu kansalliseen Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan. Olemme Nasevan tautisuojausvaatimusten parhaalla Premium-tasolla, johon yltää vain noin yksi prosentti järjestelmään kuuluvista noin 7600 nautatilasta.
Eläinlääkärin suorittama terveydenhuoltokäynti tehdään Antinmäen tilan eläimille joka kuukausi. Käynti vastaa lähinnä ihmisten työterveyshuollon tarkastusta, mutta eläimillä tämä tapahtuu vain paljon useammin.
Terveydenhuoltokäynnillä eläinten hyvinvointiin perehtynyt eläinlääkäri tuo karjaamme ulkopuolisen havainnoijan näkemyksen sekä eri indikaattoreita ja laitteita eläinten hyvinvoinnin ja vuosikierron seurannan tueksi – ja tietysti asiantuntevaa eläinlääkäripalvelua.
